Hyönteissyönti – tulossa vai menossa?

Kiinnostus hyönteissyöntiä kohtaan on selvästi vähentynyt. Kun Fazer lanseerasi Sirkkaleivän lokakuussa 2017, oli hype kova ja siitä uutisoitiin myös ulkomailla. Tuolloin perus ruokakaupastakin saattoi löytää pakastehyönteisiä ja erilaisia sirkka-snackseja sipsihyllystä. Sirkkaleivän valmistus lopetettiin kuitenkin jo ensimmäisen vuoden jälkeen, ja hyönteisruokatuotteita saa nykyään lähinnä Ruohonjuuresta tai valmistajien sivuilta suoraan tilattuna. Mihin hyönteissyönti katosi?

Eihän se tietysti kadonnut mihinkään. Itseasiassa tällä hetkellä hyönteistuotteisiin ja tutkimukseen sijoitetaan enemmän kuin koskaan. Lokakuussa 2020 ranskalainen yritys Ÿnsect ilmoitti keränneensä 415 miljoonaa euroa sijoittajilta, rakentaakseen maailman suurimman hyönteisfarmin. Laitos on tarkoitus avata 2022 ja sen tavoiteltu tuotto on 100 000 tonnia hyönteisraaka-ainetta vuosittain. EU myös rahoittaa hyönteisruokatuotteita valmistavien yritysten tutkimus ja kehitystyötä Valusect-hankeella, johon on varattu reilu 2 miljoonaa euroa.

Ensimmäiset hyönteistuotteet Suomessa olivat Entocuben myymiä Sirkkapurkkeja jotka olivat tarkoitettu keittiösomisteiksi. Oma purkkini on somistanut työhuonetta jo vuodesta 2016, jolloin hyönteisruoka oli vielä Suomessa uutta ja laitonta.

Miksi silti vieläkin odotamme hyönteisiä lautasellemme?

Hyönteiset ovat olleet elintarvikkeena hankalammassa asemassa kuin muut meille jo tutut ruoka-aineet. Hyönteiskasvattajat eivät saa esimerkiksi maataloustukia ollenkaan, joten toimintaa on ollut vaikea saada kannattavaksi kysynnän ollessa myös pientä. Lisäksi EU:n lainsäädännön nojalla hyönteiset ovat uuselintarvikkeita ja näin ollen vaativat lajista riippuen European Food Safety Authority:n luvan. Allekirjoittaneen suureksi yllätykseksi EFSA julkaisi juuri 15.1.21 puoltavan kantansa jauhopukin toukkien elintarvikekäytön puolesta. Esitys odottaa vielä EU-komission vahvistusta. Muiden hyönteisiä koskevien uuselintarvikelupien käsittelyn pitäisi valmistua 2021 aikana, jonka jälkeen hyönteisten myynnin pitäisi helpottua EU:n alueella merkittävästi. Eriäviä tulkintoja uuselintarvikelaista tehtiin maakohtaisesti jo 2017, jolloin esimerkiksi Suomi, Tanska ja Iso-Britannia sallivatkin hyönteisten myynnin muita aikaisemmin. Myös Ruotsin terveysviranomaiset (Livsmedelsverket) myöntyivät ja sallivat nyt joidenkin hyönteislajien myynnin elintarvikkeiksi.

Suurempaa läpimurtoa ei siis ole päässyt tapahtumaan, sillä hyönteisruokatuotteiden myynti ei ole ollut sallittua kaikkialla Euroopassa. Hyönteissyönnin trendikkyys on siis ehkä vain viivästynyt sen hukatessa alkuinnostuksen siivittämän potentiaalinsa lakipykäläviidakkoon. Jos yleisiä trendikäyriä on uskominen, niin yliampuvan alkuinnostuksen jälkeen innovaatioilla on tapana taantua ja pikkuhiljaa kivuta takaisin valtavirtaan tasaisen tuottavuuden tasolle. Jos 2010-luku oli hyönteissyönnin alkuinnostus, niin ehkä 2020 onkin sirkkaboomin todellinen vuosikymmen.

 

P.S.

Mihin tämä blogi katosi melkein neljäksi vuodeksi?

Aloitin tämän blogin lokakuussa 2017 jolloin Evira oli juuri hyväksynyt sirkkojen elintarvikemyynnin Suomessa. Kansalaisilla tuntui olevan kova paniikki siitä, että kohta joku pakottaa nielemään eläviä skorpioneja. No ehkä ei ihan, mutta keskustelupalstat ja kommenttiosiot kävivät hyönteissyönnistä kuumina, puolesta ja vastaan. Jos paniikki meinaa meinaa iskeä näiden viimeisimpien uutisten johdosta, niin suosittelen lukaisemaan aikaisemmat julkaisuni.

Jotenkin kummasti siinä kävi niin että yleiset asenteet ja odotukset hyönteissyöntiä kohtaan kääntyivätkin niin positiiviseen suuntaan, että blogin ylläpitäminen tuntuikin turhalta. Ainakin nämä ajatukset jäivät talteen! Blogin linkkiä jaoinkin ahkerasti niille jotka halusivat tietää aiheesta lisää. Sanottavaa ja uutisoitavaa aiheesta olisi riittänyt vaikka kuukausittaiseen uutiskirjeeseen, mutta halusin vain pureutua peruskuluttajan kannalta oleellisimpiin asioihin. Odotetut lainsäädännölliset uudistukset, jotka olisivat voineet lisätä kysyntää hyönteistuotteille, venyivät ja venyivät, kunnes vihdoin tällä viikolla saimme EFSA:lta ensimmäisen puoltavan lauseen jauhomatojen käytölle.

Neljässä vuodessa olen ehtinyt julkaista graduni sekä tieteellisen julkaisun, valmistua maisteriksi, kiertää maailmaa, ja aloittaa väitöskirjatyöni - tottakai hyönteissyönnistä. Nyt keskityn tutkimaan onko hyönteisillä terveyttä edistäviä vaikutuksia niiden jo huikean hyvän ravintoainesisällön lisäksi.

 

Annan mielelläni haastatteluja ja vastailen kysymyksiin!

otto.selenius@gmail.com

Pienempi hiilijalanjälki -ruokahyönteistuotanto Suomeen!

Nykyinen karjatuotanto on ympäristöä kuormittavaa. Tällä hetkellä 14,5 % kaikista ihmisen toiminnasta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä johtuu karjatalouden päästöistä. Nautakarjan tuotantoketjujen vaiheet, kuten lihan ja maidon, sekä muiden hyödykkeiden tuotanto, aiheuttavat 65 % kyseisistä karjatalouden päästöistä. Siksi YK:n ruoka- ja maatalousorganisaatio FAO onkin ehdottanut, että hiilidioksiidipäästöjen vähentämisen sekä terveellisemmän ruokavalion vuoksi, uusia ja vähemmän ympäristöä kuluttavia vaihtoehtoja karjataloudelle ja proteiininsaannille on syytä etsiä kasvissyönnistä ja hyönteissyönnistä.

Vertailussa: Kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä aiheutuu ja kuinka paljon resursseja kuluu yhden proteiinikilon tuottamiseen eri proteiinilähteillä. Energian käyttö on ollut jauhomadoilla suurta tässä tutkimuksessa sen takia, että hyönteisten kasvatuksen automatisoidut tehotuotantomenetelmät ovat vielä kehitteillä. Kun niitä päästään hyödyntään suuressa mittakaavassa, myös kasvatukseen käytetyn energian kulutuksen määrä saadaan laskemaan. Silti jo tällä hetkellä jauhomatojen kasvihuonekaasupäästöt näyttävät olevan hyvin vähäisiä.

Viime postaukseeni tuli mielenkiintoinen kommentti jossa kysyttiin "...vertailutietoa hyönteissyönnin ekologisuudesta muihin ruokavalioihin. Voisiko vegaani vähentää ympäristölle aiheuttamaansa kuormaa korvaamalla jonkin osan ruoastaan hyönteisillä?" Tämä sopiikin mainiosti tämänkertaiseen aiheeseen hyönteissyönnin ekologisuudesta.

Lyhyt vastaus kysymykseen: Eläimet syövät kasveja tai muita eläimiä saadakseen energiaa. Näin aine ja energia kulkeutuvat ravintoketjussa. Osa energiasta menee ruokailussa ja ruoansulatuksessa aina hukkaan, sillä mitään ei voida 100 %:sti hyödyntää. Tämän takia mitä enemmän ravintoketjussa on toisenvaraisia eliöitä (eli eläimiä) ennen ihmistä, sitä enemmän energiaa menee hukkaan. Jos asiat olisivat näin yksinkertaisia, niin energiatehokkainta olisi syödä vain kasveja.

Mutta! Kuinka moni kasvattaa tai metsästää ruokansa itse? Ennen kuin ruoka päätyy suuhusi niin se läpikäy tuotantokejussa monia vaiheita, jotka kuluttavat energiaa ja aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöjä.

Tämän takia ruoan ekologisuuteen ja energiatehokkuuteen vaikuttavat ennen kaikkea kuluttajan valinnat. Millaisia tuotteita valitset syödä? Missä ruoka on valmistettu ja miten se on sinun eteesi kuljetettu? Tulevatko pavut Braziliasta vai Seinäjoelta vaikuttaa paljolti siihen millainen hiilijalanjälki tuotteelle lopulta syntyy. Kasvattamalla ruokahyönteisiä Suomessa lisätään Suomen omavaraisuutta ruoan suhteen, ja samalla edistetään energiatehokkaampaa ruoantuotantoa, sekä säästetään ympäristöä pienemmillä kasvihuonekaasupäästöillä.

Esittelen kaksi konkreettista esimerkkiä hyönteisten ekologisista hyödyistä niin ruoka- kuin rehukäytössäkin. Samalla muistutan että hyönteisten mahdollisuudet toimia ympäristöystävällisenä ruokana ovat paljon käsiteltyjä aiheita laajemmat.

Hyönteiset vastaan soija

Yksi merkittävimpiä, ja samalla eettisesti arveluttavimpia proteiininlähteitä on soija. EU:n käyttämästä soijasta 60% tuodaan Braziliasta, jossa lisääntynyt soijan viljely on hävittänyt valtavia määriä sademetsiä ja aiheuttanut yhteiskunnallisia ongelmia. Suurin osa, noin 85 %, maailman soijasta syötetään tuotantoeläimille ja vain noin 6 % on suoraan ihmisten ravinnoksi. Soijan sijaan meidän kannattaisikin syöttää meidän tuotantoeläimillemme jotain muuta proteiinipitoista ravintoa, joka olisi vastuullisesti ja ympäristöystävällisesti tuotettu. Esimerkiksi Suomessa kasvatettuja hyönteisiä.

Käyttämällä hyönteisiä tuotantoeläinten rehussa, sekä vähentämällä lihansyöntiä korvaamalla osan siitä hyönteisillä, vähennettäisiin lihantuotannosta koituvia ympäristöhaittoja. Samalla puututtaisiin vastuuttomasti tuotetun tuontiruoan eettisiin ongelmiin, sademetsien hävityksestä ja tehottomista logistiikkaketjuista aina viljelijöiden oikeudenmukaiseen kohteluun. Hyönteistuotannon eettisyys ei ole yksioikoinen asia sekään -aihe jota käsittelin viime postauksessa. Samalla voisin kuitenkin huomauttaa siitä, miten paljon luonnollisempaa ravintoa hyönteiset ovat esimerkiksi kanoille ja kaloille, kuin soija. Tätä kannattaa hetki pohtia.

Hyönteiset paikallisten ylijäämätuotteiden hyödyntäjinä

"Mitä niille hyönteisille sitten syötettäisiin? Tuotantoeläimiä nekin ovat." Aivan. Hyönteistalouden ympäristöhaittojen vähentämisessä voidaan mennä vielä pidemmällekin kiertotalouden keinoin. Sen sijaan että jokin aine hylätään jätteenä sen käyttötarkoituksen jälkeen, sille voidaan kehittää uusia merkityksiä ja tapoja ottaa, jos ei kokonaan niin, ainakin osittain takaisin hyödynnettäväksi jossain muualla.

Tutkimushankkeessamme "Hyönteiset ruokaketjussa" selvitettiin että pelkästään Varsinais-Suomen alueelta löytyisi vuositasolla tuhansia tonneja vihanneksia ja muita viljeltyjä tuotteita, jotka joudutaan luokittelemaan biojätteeksi, sillä ne eivät mene kaupaksi ihmisille. Eli nyt puhutaan esimerkiksi käyristä kurkuista, liian pienistä tomaateista tai epämuodostuneista perunoista. Tällaiset sivuvirrat olisivat ekologisia ja energiatehokkaita tapoja saada ruoka- ja rehuhyönteisille korkealaatuista ravintoa halvalla. Näin hyönteisten ravinnon vuoksi ei erikseen tarvitsisi uhrata viljelyspinta-alaa tai kaataa metsiä ja rehutuotteet löytyisivät jo hyvin läheltä, eikä toiselta puolen maapalloa!

Eviran mukaan tuotantoeläimille ei kuitenkaan saa syöttää mitään biojätteeksi luokiteltavaa, ja tämä onkin tärkeää tuotantoeläinten terveyden kannalta. Eli syöntikelpoiset "käyrät kurkut" yms. voitaisiin hyödyntää hyönteisten ravinnoksi, mikäli ne voitaisiin lajitella muuksi kuin biojätteeksi, mutta pilaantuneet elintarvikkeet on ilman muuta hävitettävä jotenkin muuten.

Mitä tästä pitäisi ajatella?

Palatakseni alun kysymykseen; veganismi on lähtökohtaisesti ekologisesti kestävää ja hiilijalanjäljeltään pienin noudatettava ruokavalio, jos vegaani ottaa huomioon että syö esimerkiksi vain lähellä, Suomessa kasvatettuja kasviksia. Vaikka paikallisella hyönteistuotannolla olisi edellä mainittujen esimerkkien tavoin potentiaalia olla hyvinkin ympäristöystävällistä, en lähtisi kiistelemään kasvissyönnin vs. hyönteissyönnin ylivertaisuudesta. Näkisin että hyönteisruoan toivottava asema olisikin askeleena lihankulutuksen vähentämisen ja kasvispainotteiseen ruokaan siirtymisen välissä. Kun tarkastellaan ilmastonlämpenemistä ja ihmisen ruoantuotannon osuutta sen kiihdyttäjänä, huomaamme tarvitsevamme nopeita tekoja vähentääksemme karjatalouden hiilidioksidipäästöjä. Pakko mainita uudestaan: Tällä hetkellä 14,5 % kaikista ihmisen toiminnasta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä johtuu karjatalouden päästöistä.

Kiitos Miikalle kommentista!

Kiinnostaisiko sinua, yhdistystänne, tai muuta organisaatiota tietää lisää hyönteissyönnistä. Pidän aiheesta myös luentoja!

Annan myös mielelläni haastatteluja!

otto.selenius@gmail.com 

Miten hyönteisiä pitäisi kohdella?

Hyönteiset ovat tuotantoeläimiä siinä missä siat, naudat ja broileritkin. Ne ovat kuitenkin fysiologisesti hyvin kaukana nisäkkäistä ja linnuista. Mitä eettisiä kysymyksiä liittyy hyönteisten tuottamiseen ravinnoksi? Entä kuluttajan näkökulmasta?

Koska hyönteisruoka halutaan saada elintarvikeviranomaisten valvonnan alaiseksi näin lyhyellä aikavälillä, noudatetaan hyönteisiin samoja perussääntöjä kuin muihinkin tuotantoeläimiin. Hyönteisiä tulee kohdella siten, että niille ei aiheudu vahinkoa tai kärsimystä, ja että ne voisivat toteuttaa luonnollista käyttäytymistään. Kuluttajien etujen mukaista on myös hyönteistuotteiden valmistamista koskeva ohje tai varotoimenpide, jonka mukaan elintarvikemarkkinoille tuotavat hyönteiset on keitettävä kahdesti ja kuivatettava, jolloin kaikista haitallisista mikrobeista päästään varmasti eroon.

Hyönteisten teurastaminen

Tällä hetkellä hyönteisten pakastaminen on todettu parhaimmaksi keinoksi lopettaa ne. Hyönteiset ovat vaihtolämpöisiä eläimiä, eli ne eivät kuluta energiaa sisäisen lämpötilansa ylläpitämiseen, vaan mukailevat ympäristön lämpötilaa. Ilman kylmetessä hyönteiset alkavat hidastamaan ja sulkemaan elintoimintojansa vaipuen horrokseen hitaasti. Tämä on normaalia myös ihan luonnossakin talvehtiville lajeille. Eli pakastusteurastuksessa hyönteiset vaipuvat horrokseen ja kuolevat jonkin ajan päästä, elintoimintojen hidastuessa, luultavasti hyvin tiedottomina. En tiedä voidaanko sanoa että tällainen teurastus on jotenkin "eettisempää" kuin jokin muu tapa, teurastamisen ollessa kuitenkin hyönteisen elämän lopettamista. On se kuitenkin eri asia kuin ampua rautanaula elävän vasikan kallon läpi aivoihin, tai keittää rapu elävältä.

Tuotanto-olosuhteet

Hyönteisten kanssa kohdataan sama ongelma kuin muidenkin tuotantoeläinten kanssa. Emme kykene kommunikoimaan niiden kanssa siten että ymmärtäisimme niiden sielunelämää. Tiedämme kuitenkin että evolutiivisesta näkökulmasta katsottuna jokaiselle vähänkin kehittyneemmälle organismille ensimmäisiä kehittyviä mekanismeja jotka mahdollistavat vuorovaikutuksen ympäristön kanssa, ovat kivun välttäminen ja itsensä elossa säilyttäminen. Tämä pätee siis myös sieniin, kasveihin, bakteereihin, alkueläimiin, kuin eläimiinkin. Tutkija Helena Telkänrannan kirjassa "Millaista on olla eläin" on käsitelty niiden aistien ja käyttäytymisen lisäksi myös eläinten kivun aistimisesta. Kirjassa haastettiin esimerkiksi vanha käsitys kalojen kyvyttömyydestä tuntea kipua.

Oman kasvattamomme jauhomatoja siivouksen aikaisessa väliaikaisterrariossa. Jauhomadot voisivat elää paljon suuremmissakin yhdyskunnissa. Kunhan ruokaa riittää ja terraarion olosuhteet pysyvät sopivina, ne voivat liikuskella kylki kyljessä ilman ongelmia.

Oman kasvattamomme jauhomatoja siivouksen aikaisessa väliaikaisterrariossa. Jauhomadot voisivat elää paljon suuremmissakin yhdyskunnissa. Kunhan ruokaa riittää ja terraarion olosuhteet pysyvät sopivina, ne voivat liikuskella kylki kyljessä ilman ongelmia.

Hyönteisten hermosto on hyvin alkeellinen. Niillä ei ole varsinaisesti aivoja, kuten esimerkiksi nisäkkäillä, vaan hyönteisten tärkeimpiä toimintoja ohjailee kuusi hermosolujen tihentymäkohtaa. Hermoston alkeellisuus ei tarkoita sitä, että hyönteiset eivät voisi tuntea kipua, mutta tarpeetonta kipua ei tuotannon vaiheista pitäisi hyönteisille koitua. Ei ole tuottajankaan kannalta toivottavaa että hyönteisille aiheutuisi turhaa stressiä kasvun aikana.

Emme kuitenkaan pysty kommunikoimaan hyönteisten kanssa, joten joudumme tällä hetkellä luottamaan ulkoisiin merkkeihin niiden hyvinvoinnista. Tällaisina merkkeinä voidaan pitää esimerkiksi suurta määrää terveitä yksilöitä. Olosuhteet joissa hyönteiset lisääntyvät tehokkaasti ja kuolleisuus on vähäistä, ovat siis oletettavasti hyviä kasvuympäristöjä niille (hyönteisiähän ei pakkopariteta niinkuin muita tuotantoeläimiä). Hyönteisille halutaan tietysti tarjota tällaiset olosuhteet, jotka mahdollistavat parhaan kasvun.

Hyönteisillä on kiinnostava erikoisasema tuotantoeläiminä, joita voidaan hyödyntää myös muiden tuotantoeläinten rehussa, kuten kanoille tai kaloille. On varmaan itsestäänselvää että hyönteiset kuuluvat luonnonvaraisten lintujen ja kalojen ravintoon. Hyönteisiä ei ole kuitenkaan yksiselitteisen helposti saanut syöttää näille tuotantoeläimille aina. Esimerkiksi kaloille on saanut antaa hyönteisiä sisältävää rehua vasta viime heinäkuun 2017 EU:n lainsäädännön uudistuksen myötä.

Saavatko ne tuotannon vaiheiden aikana elää vapaasti ja toteuttaa luonnollista käyttäytymistään? Eli mitä hyönteinen tarvitsee elinkaareensa?

Emme tiedä, koska emme voi niiltä kysyä. Tuotettavasta hyönteislajista riippuen ne saavat kuitenkin elää ympäristössä jossa ne saavat kasvaa ja lisääntyä omaan tahtiinsa, kunnes ne teurastetaan. Toukkavaiheessa syötävien hyönteisten kohdalla ymmärrettävästi kasvu ei edisty lisääntymiskykyiseksi saakka, vaan osa niistä teurastetaan ennenaikaisesti ja osan annetaan kasvaa kovakuoriaisiksi. Tavoitteellista toimintaa hyönteisillä ei ole tiettävästi raportoitu muun, kuin syömisen ja hengissä säilymisen lisäksi.

Ruoaksi kasvatetttavia hyönteisiä ei kerätä luonnosta! Ne kasvatetaan valvotuissa sisätiloissa tuotantoyksiköissä, minkä avulla voidaan varmistaa että ne syövät ja kasvavat puhtaalla ravinnolla. Näin voidaan varmistua, että niissä ei ole tauteja, tai muitakaan ongelmia jotka voisivat aiheuttaa vaaratilanteita hyönteisruokatuotteen ostajalle. Hyönteiset kasvatetaan kasvatuslaatikoissa, joissa ne saavat liikkua vapaasti. Emme tiedä paljonko elintilaa ne tarvitsevat, mutta hyönteislajit, joita on esitetty sopiviksi tuotantoeläimiksi, eivät ole kovin reviiritietoisia ja niille on luonnollista kasvaa lähellä toisiaan.

(Hyvin epävirallista tietoa, mutta keskusteluissa muiden asiantuntijoiden kanssa olen kuullut, että etenkin toukilla saattaa ilmetä tilanteita, joissa ruokaileva toukkayksilö jatkaa porkkanapalan nakertamista huolimatta siitä, että sen lajitoveri alkaisikin syömään tätä ruokailevaa toukkaa. Tällainen voisi olla ihan mahdollista, jos mietitään tätä siltä kannalta että toukkille luultavasti yksi tärkeimpiä tehtäviä on syödä ja varastoida mahdollisimman paljon energiaa koteloitumisvaihetta varten, jotta ne voivat kasvaa aikuiseen kokoonsa. Näin ollen ne saattaisivat siis ajoittain olla hyvin hyvin keskittyneitä omaan ruokailuunsa. Toisaalta olen havainnut kyllä toukkien vetäytyvän oletetunlailla kippuralle kun niitä siirrellään astiasta toiseen terrarion puhdistuksen ajaksi, reagoiden siis kosketusärsytykseen.)

Entäs vegaanit ja kasvissyöjät?

Niinkuin viime postauksessa jo kirjoitinkin, niin jokainen valitkoon mitä syö. Kuulen mielelläni vegaanien ja kasvissyöjien mietteitä hyönteissyönnistä, koska olen huomannut että aihe jakaa erikoisruokavaliota noudattavien mielipiteitä. Mielipiteet jakaantuvat kahteen leiriin. Osa söisi mielellään koska se on ekologisempaa ja toiset taas eivät söisi koska eivät halua syödä mitään muutakaan eläinperäistä. Jälkimmäisen leirin kannattajat usein korostavat kyllä että he olisivat iloisia siitä, että lisäämällä hyönteissyöntiä voitaisiin vähentää yleisesti lihankulutusta.

Kuluttajat tekevät eettisiä valintoja jokaikinen kerta ostaessaan ruokaa. Mitä ikinä me valitsemmekaan syötäväksemme, sillä on varmasti jonkinlainen vaikutus ympäristöön, tuotantoketjuun, muihin kuluttajiin, ja kaikkiin mahdollisiin sidosryhmiin. Erään luennon jälkeen eräs henkilö yleisöstä tuli kysymään minulta "tuottaaksesi kilon syömiskelpoista ruokaa, tappaisitko mieluumin sen yhden lehmän vai satoja sirkkoja?"

Mitä itse vastaisit?

Seuraavissa postauksissa voidaankin mennä jo aiheesta eteenpäin hyönteissruoan etuihin verrattuna muihin tuotantoeläimiin. Monet ovat varmasti jo paljon uutisissa lukeneet kyseisestä aiheesta, mutta sen avulla voimme ehkä muodostaa käsityksen siitä, miten valtava merkitys sillä mitä me syömme, onkaan ympäristölle ja maapallomme tulevaisuudelle. Toivottavasti löytäisimme siis apua tähän kiperään kysymykseen.

Kiinnostaisiko sinua, yhdistystänne, tai muuta organisaatiota tietää lisää hyönteissyönnistä. Pidän aiheesta myös luentoja!

Annan myös mielelläni haastatteluja!

otto.selenius@gmail.com  

Olen hyönteistutkija. Kysy mitä vaan.

Hyviä uutisia. Hyönteisiä saa kohta ostaa kaupasta! Se on lisäksi täysin vapaaehtoista.

Tämä blogi tarvitaan, koska juuri saamamme tiedon  mukaan Suomi on hyväksynyt hyönteiset elintarvikkeeksi. Tämä on saanut aikaan monissa ihmisissä kauhistuneita reaktioita somessa uutislehtien kommenttiosioissa. Näitä väittelyitä seuraan mielelläni, sillä ruokahyönteisiä tutkivana ihmisenä minua kiinnostavat ihmisten mielipiteet niitä kohtaan. Erityisesti olen kiinnittänyt huomiota siihen miten ihmisillä tuntuu olevan mitä kummallisimpia käsityksiä hyönteisruoasta ja siitä miten se tullaan markkinoille saattamaan. Tässä blogissa aion käydä läpi hyönteissyöntiin liittyviä asioita, joita hyönteisruokaa koskevissa uutisissa unohdetaan usein mainita.

Itse kokkaamiani paistettuja sirkkoja ensimmäisestä kokeiluerästäni. Sirkat oli keitetty bakteerien hävittämiseksi, jonka jälkeen ne paistettiin pannulla öljyssä ja suolassa. Lopuksi lisättiin hieman mausteita ja kuvassakin näkyvää korianteria.

 
Miksi minua kannataisi kuunnella?

Olen tutkinut hyönteissyöntiä nyt hieman yli kahden vuoden ajan ja kirjoittanut kyseisestä aiheesta, sekä kandini että graduni, joka on hyväksytty Turun yliopiston biologian laitoksella syksyllä 2017. Olen työskennellyt puolitoista vuotta mukana Suomen ensimmäisessä hyönteisruokaa ja hyönteisten rehukäyttöä tutkivassa projektissa. Lisäksi olen osallistunut pohjoismaisten hyönteistalouden asiantuntijoiden (tutkijat, yrittäjät, viranomaiset) seminaariin Norjassa ja ollut järjestämässä vastaavaa seminaaria Suomessa. Olen perillä hyönteisruokaan liittyvistä säädöksistä sekä viimeisimmistä tutkimuksista, ja olen verkostoitunut alan asiantuntijoiden kanssa joiden puoleen voin kääntyä kiperissäkin kysymyksissä.

Hyönteistuotteita hehkutetaan ja hyönteisravinnon erinomaisuudesta kirjoitellaan lehtiin ja someen ahkerasti. Kysytäänkö nyt oikeita kysymyksiä?

Nyt kun ollaan esittelemässä uusia elintarvikkeita markkinoille täytyisi perustavanlaatuisiin huoliin myös muistaa vastata. Tällä hetkellä keskustelussa esiintyvät lähinnä ne tahot jotka ovat jo hyvin perillä hyönteisten käyttämisestä elintarvikkeena. Näin unohdetaan helposti vastata niihin ihan peruskysymyksiin, joita saan esimerkiksi isoäidilleni avata usein. "Niin olen minä nähnyt dokumentissa kun alkuasukkaat kaivavat limaisia matoja puunkuoresta ja syövät niitä siinä vaan raakana", hän jaksaa aina kertoa nauraen. Huoh. Me emme ole alkuasukkaita. Eihän kukaan syö jauhelihaakaan raakana. Miksi siis hyönteisiäkään? Palataan tähän myöhemmin seuraavassa postauksessa.

Miksi hyönteisistä nyt ollaan niin innoissaan?

Meillä on Suomessa, Pohjoismaissa, sekä muualla Euroopassa monia yrityksiä, maanviljelijöitä, ja jo kaikkien tuntemia elintarvikefirmoja (esim. Fazerin esittelyvideo) jotka ihan oikeasti ovat kiinnostuneita syömään itse, sekä tuottamaan ja tarjoamaan hyönteisruoan vaihtoehdon ihmisille. Kyse on siitä että ihmiset haluavat harjoittaa hyönteisten tuottamista elinkeinonaan, siinä missä elinkeinonaan voisi harjoittaa vaikka leipomista tai kalastamista. Mikä tässä on niin ihmeellistä, kun hyönteisiä syö jo 29% koko maailman väestöstä?

Sinua ei pakoteta syömään mitään mitä et halua syödä. Kukaan ei väitä että hyönteisillä pitäisi 100 %:sti korvata yhtään mitään mitä olet lautasellesi ennenkin laittanut.

Kyse on vaihtoehdon tarjoamisesta. Joku valitsee olla syömättä punaista lihaa, kun joku toinen ei syö allergiansa takia kalaa. Joku ei halua ananasta lähellekään pitsaansa. Ja kyllä, sinä voit valita olla syömättä hyönteisiä jos niin haluat. Suomalaisten elintarviketurvallisuus on maailman parasta ja edelleenkin meillä on sama oikeus saada tietää mitä syömme -sen takia ruokapakkauksissa on tuoteselosteet. Eli mitään hätää ei ole. Vahingossa et tule hyönteisiä syömään.

Tässä vaiheessa joku kuitenkin huomauttaa: "Paitsi että syöt jo esimerkiksi suklaan seassa.

Tämä on vanha vitsi, vaikka paikkansa se pitääkin. Nyt ei ole kuitenkaan kyse siitä että ihmisiä haluttaisiin huijata syömään hyönteisiä. Hyönteisiä tullaan sisällyttämään joihinkin uudenlaisiin ruokatuotteisiin, mutta edelleenkin samat tuoteselostesäännöt pätevät. Hyöteisainesosat tulee merkitä selvästi ja ilmoittaa mahdolliset allergeenit. Ensimmäisissä hyönteistuotteissa tulee todennäköisesti joka tapauksessa lukemaan kannessa todella isolla "HYÖNTEISIÄ" jossain muodossa, sillä elintarvikekehittelijät haluavat todennäköisesti ratsastaa asian uutuudella.

Evira valmistelee parhaillaan ohjesääntöjä hyönteisalan toimijoille. Se tarkoittaa että hyönteisruoan kanssa sama kontrolli sekä laatustandardit, joita elintarvikkeilta on edellytetty tähänkin asti, tulevat edelleenkin pätemään hyönteisten kanssa.

Tämä on lähtökohta. Jotkut ihmiset kaipaavat elämäänsä vaihtoehtoja ja lisää kiinnostavia ruoka-aineita joita he haluaisivat kokeilla turvallisesti. Toisia kiinnostaa tarjota näille kiinnostuneille ihmisille tätä pyydettyä, laadukasta ja turvallisesti tuotettua ruokaa. Ketään ei pakoteta syömään mitään. Uusiin ruokatuotteisiin tutustuminen on jokaisen omasta mielenkiinnosta kiinni. Miksi et kuitenkin kokeilisi jotain uutta ja olisi yhtä kokemusta rikkaampi?

Seuraavassa postauksessa ryhdyn ruotimaan yksityiskohtaisemmin esille nousseita huolenaiheita: etiikkaa, kasvattamisolosuhteita, hyönteisten sielunmaisemaa ja hyönteisten valmistamista ruoaksi. Kyllä. Ne kuuluu valmistaa, ei syödä raakana.  Sillä aikaa, ota yhteyttä tai jätä kommentti jos sinulla on jotain kysymyksiä. Pyrin vastaamaan kaikkiin kysymyksiin.

Kiinnostaisiko sinua, yhdistystänne, tai muuta organisaatiota tietää lisää hyönteissyönnistä. Pidän aiheesta myös luentoja!

Annan myös mielelläni haastatteluja!

otto.selenius@gmail.com