Kiinnostus hyönteissyöntiä kohtaan on selvästi vähentynyt. Kun Fazer lanseerasi Sirkkaleivän lokakuussa 2017, oli hype kova ja siitä uutisoitiin myös ulkomailla. Tuolloin perus ruokakaupastakin saattoi löytää pakastehyönteisiä ja erilaisia sirkka-snackseja sipsihyllystä. Sirkkaleivän valmistus lopetettiin kuitenkin jo ensimmäisen vuoden jälkeen, ja hyönteisruokatuotteita saa nykyään lähinnä Ruohonjuuresta tai valmistajien sivuilta suoraan tilattuna. Mihin hyönteissyönti katosi?
Eihän se tietysti kadonnut
mihinkään. Itseasiassa tällä hetkellä hyönteistuotteisiin ja tutkimukseen
sijoitetaan enemmän kuin koskaan. Lokakuussa 2020 ranskalainen yritys Ÿnsect ilmoitti
keränneensä 415 miljoonaa euroa sijoittajilta, rakentaakseen maailman suurimman
hyönteisfarmin. Laitos on tarkoitus avata 2022 ja sen tavoiteltu
tuotto on 100 000 tonnia hyönteisraaka-ainetta vuosittain. EU myös rahoittaa
hyönteisruokatuotteita valmistavien yritysten tutkimus ja kehitystyötä Valusect-hankeella, johon on varattu reilu 2 miljoonaa euroa.
 |
| Ensimmäiset hyönteistuotteet Suomessa olivat Entocuben myymiä Sirkkapurkkeja jotka olivat tarkoitettu keittiösomisteiksi. Oma purkkini on somistanut työhuonetta jo vuodesta 2016, jolloin hyönteisruoka oli vielä Suomessa uutta ja laitonta. |
Miksi silti vieläkin odotamme hyönteisiä lautasellemme?
Hyönteiset ovat olleet elintarvikkeena hankalammassa asemassa kuin muut meille jo tutut ruoka-aineet. Hyönteiskasvattajat eivät saa esimerkiksi maataloustukia ollenkaan, joten toimintaa on ollut vaikea saada kannattavaksi kysynnän ollessa myös pientä. Lisäksi EU:n lainsäädännön nojalla hyönteiset ovat uuselintarvikkeita ja näin ollen vaativat lajista riippuen European Food Safety Authority:n luvan. Allekirjoittaneen suureksi yllätykseksi EFSA julkaisi juuri 15.1.21 puoltavan kantansa jauhopukin toukkien elintarvikekäytön puolesta. Esitys odottaa vielä EU-komission vahvistusta. Muiden hyönteisiä koskevien uuselintarvikelupien käsittelyn pitäisi valmistua 2021 aikana, jonka jälkeen hyönteisten myynnin pitäisi helpottua EU:n alueella merkittävästi. Eriäviä tulkintoja uuselintarvikelaista tehtiin maakohtaisesti jo 2017, jolloin esimerkiksi Suomi, Tanska ja Iso-Britannia sallivatkin hyönteisten myynnin muita aikaisemmin. Myös Ruotsin terveysviranomaiset (Livsmedelsverket) myöntyivät ja sallivat nyt joidenkin hyönteislajien myynnin elintarvikkeiksi.
Suurempaa läpimurtoa ei siis ole päässyt tapahtumaan, sillä hyönteisruokatuotteiden myynti ei ole ollut sallittua kaikkialla Euroopassa. Hyönteissyönnin trendikkyys on siis ehkä vain viivästynyt sen hukatessa alkuinnostuksen siivittämän potentiaalinsa lakipykäläviidakkoon. Jos yleisiä trendikäyriä on uskominen, niin yliampuvan alkuinnostuksen jälkeen innovaatioilla on tapana taantua ja pikkuhiljaa kivuta takaisin valtavirtaan tasaisen tuottavuuden tasolle. Jos 2010-luku oli hyönteissyönnin alkuinnostus, niin ehkä 2020 onkin sirkkaboomin todellinen vuosikymmen.
P.S.
Mihin tämä blogi katosi melkein neljäksi vuodeksi?
Aloitin tämän blogin lokakuussa 2017 jolloin Evira oli juuri hyväksynyt sirkkojen elintarvikemyynnin Suomessa. Kansalaisilla tuntui olevan kova paniikki siitä, että kohta joku pakottaa nielemään eläviä skorpioneja. No ehkä ei ihan, mutta keskustelupalstat ja kommenttiosiot kävivät hyönteissyönnistä kuumina, puolesta ja vastaan. Jos paniikki meinaa meinaa iskeä näiden viimeisimpien uutisten johdosta, niin suosittelen lukaisemaan aikaisemmat julkaisuni.
Jotenkin kummasti siinä kävi niin että yleiset asenteet ja odotukset hyönteissyöntiä kohtaan kääntyivätkin niin positiiviseen suuntaan, että blogin ylläpitäminen tuntuikin turhalta. Ainakin nämä ajatukset jäivät talteen! Blogin linkkiä jaoinkin ahkerasti niille jotka halusivat tietää aiheesta lisää. Sanottavaa ja uutisoitavaa aiheesta olisi riittänyt vaikka kuukausittaiseen uutiskirjeeseen, mutta halusin vain pureutua peruskuluttajan kannalta oleellisimpiin asioihin. Odotetut lainsäädännölliset uudistukset, jotka olisivat voineet lisätä kysyntää hyönteistuotteille, venyivät ja venyivät, kunnes vihdoin tällä viikolla saimme EFSA:lta ensimmäisen puoltavan lauseen jauhomatojen käytölle.
Neljässä vuodessa olen ehtinyt julkaista graduni sekä tieteellisen julkaisun, valmistua maisteriksi, kiertää maailmaa, ja aloittaa väitöskirjatyöni - tottakai hyönteissyönnistä. Nyt keskityn tutkimaan onko hyönteisillä terveyttä edistäviä vaikutuksia niiden jo huikean hyvän ravintoainesisällön lisäksi.
Annan mielelläni haastatteluja ja vastailen kysymyksiin!
otto.selenius@gmail.com
