tiistai 26. syyskuuta 2017

Olen hyönteistutkija. Kysy mitä vaan.

Hyviä uutisia. Hyönteisiä saa kohta ostaa kaupasta! Se on lisäksi täysin vapaaehtoista.

Tämä blogi tarvitaan, koska juuri saamamme tiedon  mukaan Suomi on hyväksynyt hyönteiset elintarvikkeeksi. Tämä on saanut aikaan monissa ihmisissä kauhistuneita reaktioita somessa uutislehtien kommenttiosioissa. Näitä väittelyitä seuraan mielelläni, sillä ruokahyönteisiä tutkivana ihmisenä minua kiinnostavat ihmisten mielipiteet niitä kohtaan. Erityisesti olen kiinnittänyt huomiota siihen miten ihmisillä tuntuu olevan mitä kummallisimpia käsityksiä hyönteisruoasta ja siitä miten se tullaan markkinoille saattamaan. Tässä blogissa aion käydä läpi hyönteissyöntiin liittyviä asioita, joita hyönteisruokaa koskevissa uutisissa unohdetaan usein mainita.

Itse kokkaamiani paistettuja sirkkoja ensimmäisestä kokeiluerästäni. Sirkat oli keitetty bakteerien hävittämiseksi, jonka jälkeen ne paistettiin pannulla öljyssä ja suolassa. Lopuksi lisättiin hieman mausteita ja kuvassakin näkyvää korianteria.



 
Miksi minua kannataisi kuunnella?

Olen tutkinut hyönteissyöntiä nyt hieman yli kahden vuoden ajan ja kirjoittanut kyseisestä aiheesta, sekä kandini että graduni, joka on hyväksytty Turun yliopiston biologian laitoksella syksyllä 2017. Olen työskennellyt puolitoista vuotta mukana Suomen ensimmäisessä hyönteisruokaa ja hyönteisten rehukäyttöä tutkivassa projektissa. Lisäksi olen osallistunut pohjoismaisten hyönteistalouden asiantuntijoiden (tutkijat, yrittäjät, viranomaiset) seminaariin Norjassa ja ollut järjestämässä vastaavaa seminaaria Suomessa. Olen perillä hyönteisruokaan liittyvistä säädöksistä sekä viimeisimmistä tutkimuksista, ja olen verkostoitunut alan asiantuntijoiden kanssa joiden puoleen voin kääntyä kiperissäkin kysymyksissä.

Hyönteistuotteita hehkutetaan ja hyönteisravinnon erinomaisuudesta kirjoitellaan lehtiin ja someen ahkerasti. Kysytäänkö nyt oikeita kysymyksiä?

Nyt kun ollaan esittelemässä uusia elintarvikkeita markkinoille täytyisi perustavanlaatuisiin huoliin myös muistaa vastata. Tällä hetkellä keskustelussa esiintyvät lähinnä ne tahot jotka ovat jo hyvin perillä hyönteisten käyttämisestä elintarvikkeena. Näin unohdetaan helposti vastata niihin ihan peruskysymyksiin, joita saan esimerkiksi isoäidilleni avata usein. "Niin olen minä nähnyt dokumentissa kun alkuasukkaat kaivavat limaisia matoja puunkuoresta ja syövät niitä siinä vaan raakana", hän jaksaa aina kertoa nauraen. Huoh. Me emme ole alkuasukkaita. Eihän kukaan syö jauhelihaakaan raakana. Miksi siis hyönteisiäkään? Palataan tähän myöhemmin seuraavassa postauksessa.

Miksi hyönteisistä nyt ollaan niin innoissaan?

Meillä on Suomessa, Pohjoismaissa, sekä muualla Euroopassa monia yrityksiä, maanviljelijöitä, ja jo kaikkien tuntemia elintarvikefirmoja (esim. Fazerin esittelyvideo) jotka ihan oikeasti ovat kiinnostuneita syömään itse, sekä tuottamaan ja tarjoamaan hyönteisruoan vaihtoehdon ihmisille. Kyse on siitä että ihmiset haluavat harjoittaa hyönteisten tuottamista elinkeinonaan, siinä missä elinkeinonaan voisi harjoittaa vaikka leipomista tai kalastamista. Mikä tässä on niin ihmeellistä, kun hyönteisiä syö jo 29% koko maailman väestöstä?

Sinua ei pakoteta syömään mitään mitä et halua syödä. Kukaan ei väitä että hyönteisillä pitäisi 100 %:sti korvata yhtään mitään mitä olet lautasellesi ennenkin laittanut.

Kyse on vaihtoehdon tarjoamisesta. Joku valitsee olla syömättä punaista lihaa, kun joku toinen ei syö allergiansa takia kalaa. Joku ei halua ananasta lähellekään pitsaansa. Ja kyllä, sinä voit valita olla syömättä hyönteisiä jos niin haluat. Suomalaisten elintarviketurvallisuus on maailman parasta ja edelleenkin meillä on sama oikeus saada tietää mitä syömme -sen takia ruokapakkauksissa on tuoteselosteet. Eli mitään hätää ei ole. Vahingossa et tule hyönteisiä syömään.

Tässä vaiheessa joku kuitenkin huomauttaa: "Paitsi että syöt jo esimerkiksi suklaan seassa.

Tämä on vanha vitsi, vaikka paikkansa se pitääkin. Nyt ei ole kuitenkaan kyse siitä että ihmisiä haluttaisiin huijata syömään hyönteisiä. Hyönteisiä tullaan sisällyttämään joihinkin uudenlaisiin ruokatuotteisiin, mutta edelleenkin samat tuoteselostesäännöt pätevät. Hyöteisainesosat tulee merkitä selvästi ja ilmoittaa mahdolliset allergeenit. Ensimmäisissä hyönteistuotteissa tulee todennäköisesti joka tapauksessa lukemaan kannessa todella isolla "HYÖNTEISIÄ" jossain muodossa, sillä elintarvikekehittelijät haluavat todennäköisesti ratsastaa asian uutuudella.

Evira valmistelee parhaillaan ohjesääntöjä hyönteisalan toimijoille. Se tarkoittaa että hyönteisruoan kanssa sama kontrolli sekä laatustandardit, joita elintarvikkeilta on edellytetty tähänkin asti, tulevat edelleenkin pätemään hyönteisten kanssa.

Tämä on lähtökohta. Jotkut ihmiset kaipaavat elämäänsä vaihtoehtoja ja lisää kiinnostavia ruoka-aineita joita he haluaisivat kokeilla turvallisesti. Toisia kiinnostaa tarjota näille kiinnostuneille ihmisille tätä pyydettyä, laadukasta ja turvallisesti tuotettua ruokaa. Ketään ei pakoteta syömään mitään. Uusiin ruokatuotteisiin tutustuminen on jokaisen omasta mielenkiinnosta kiinni. Miksi et kuitenkin kokeilisi jotain uutta ja olisi yhtä kokemusta rikkaampi?

Seuraavassa postauksessa ryhdyn ruotimaan yksityiskohtaisemmin esille nousseita huolenaiheita: etiikkaa, kasvattamisolosuhteita, hyönteisten sielunmaisemaa ja hyönteisten valmistamista ruoaksi. Kyllä. Ne kuuluu valmistaa, ei syödä raakana.  Sillä aikaa, ota yhteyttä tai jätä kommentti jos sinulla on jotain kysymyksiä. Pyrin vastaamaan kaikkiin kysymyksiin.

Kiinnostaisiko sinua, yhdistystänne, tai muuta organisaatiota tietää lisää hyönteissyönnistä. Pidän aiheesta myös luentoja!

Annan myös mielelläni haastatteluja!

otto.selenius@gmail.com

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Hyönteissyönti – tulossa vai menossa?

Kiinnostus hyönteissyöntiä kohtaan on selvästi vähentynyt. Kun Fazer lanseerasi Sirkkaleivän lokakuussa 2017, oli hype kova ja siitä uutis...